sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Koiraviikonloppu


Tämä viikonloppu on sujunut koiran kanssa puuhastellen. Perjantaina menimme istumaan iltaa ja saunomaan ystäviemme luokse. Aloha lähti mukaan. Matkalla kavereillemme Aloha oli ihan intopiukeena. Kovalla beaglemäisellä innolla jolkuteltiin eteenpäin ja innokkaasti haisteltiin tienvarsia. Kaverimme nähdessään riemu vain yltyi. Aloha selkeästi rakastaa ystäviämme. He ovat joskus käyneet Aloha lenkittämässä, kun ollaan itse oltu poissa kotoa. Aloha tutki uuden paikan, joka nurkan huolella. Sen jälkeen pystyi ottamaan hiukan rennommin ja tuli meidän mukanamme saunaankin pyörähtämään. Ei tosin tainnut kuumuudesta kauheasti nauttia.

Eilen kävimme aamulla puistoilemassa ja iltapäivällä oli edessä koirakoulu. Koirakoulu on koirapuistomme yhteistyön tulosta. Monet puistolaiset ovat toivoneet ja ehdotelleet, että yhteinen koirakoulu olisi hyvä projekti. Puistossamme käy koiranomistaja, jolla on kokemusta koirien käyttäytymistreenaamisesta ja -kouluttamisesta. Hän lupautui kouluttamaan meitä muita perustottelevaisuus asioissa. Tämä on todella hyvä. Aloha kaipaa kovasti treeniä remmissä muiden koirien ohittamiseen. Aloha on alkanut räksyttää todella ärsyttävästi vieraille ohittettaville koirille.

Koirakoulussa pureuduttiin heti ensimmäisellä kerralla meille tärkeään asiaan. Olimme kaikki (n.15 koirakkoa) isossa piirissä ja yksi koirakko kerrallaan pujottelimme toisten koirakoiden ohitse. Tarkoituksena oli saada koiran huomio itseemme. Aloha kulki melko hyvin muiden koirien ohi kunhan oli tarpeeksi nameja kädessä motivaattorina, kun muut koirakot ohittelivat meitä sain Alohan melko hyvin kiinnittämään huomion minuun toisen koiran sijaan. Muutaman kerran räksytys kuitenkin alkoi. Huomasin, että näissä tapauksissa kyseessä oli Alohalle vieraskoira. Puistosta tuttujen koirien ohittaessa meidät ongelmia ei ilmennyt. Tämä vaatii tiukkaa treeniä meiltä molemmilta Alohan omistajilta. Ensi kerraksi saimme kotiläksyn, luoksetulon treenaamisen.

Alkuillasta lähdimme Alohan veljen Allanin ja serkkuni perheen toisen beaglen Uman kanssa Rajasaaren koirasaareen. Serkkuni asuu muualla, joten sisarukset näkevät toisiaan noin joka kolmas-neljäs kuukausi. Sisarukset muistavat toisensa todella hyvin ja vuoden Alohaa ja Allania nuorempi Umakin on päässyt mukaan näiden kahden "jengiin". Koirat olivat todella innoissaan juostessaan vapaana koirasaaressa. Hiukan pelkäsimme, että he kolmestaan päättävät lähteä jäälle juoksemaan eivätkä suostu tulemaan luokse. Onneksi meillä oli herkkuja hyvin mukana. Näillä saimme koirat hienosti kutsutta luoksemme niin halutessamme. Oli mainiota katsoa, kun kolme beagleä tapittaa ruskeilla silmillään sinua ja istuu kiltisti edessäsi namia odottamassa. Muutaman kerran juostiin jäälle vähän kauemmas hajujen perässä, mutta vihellettäessä ja huudettaessa palattiin kiltisti namien luokse.

Illalla oli sekä emäntä, että koira ulkoilusta väsyneitä. Lauantai-ilta sujuikin sitten rauhallisissa merkeissä lepäillen. Sunnuntaiaamun lenkille heräsimme Alohan kanssa jo 6.45. Teimme puolentoista tunnin aamulenkin hiljaisessa kaupungissa kierrellen. Kävimme muutamassa koirapuistossa kirmaamassa vapaana ja nautimme auringon noususta. Aurinkoista sununtaita ja hyviä lenkkejä kaikille!